Viimeiset kuukaudet ovat opettaneet meille, miten tehdä työtä etänä mutta läsnä. Ei kaikkea työtä tarvitse etänä tehdä, eikä voikaan, mutta suuren osan tehtävistä voi jo nyt tehdä ainakin paikasta ja osan jopa ajastakin riippumatta.
Tärkeintä olisi voimaannuttaa työntekijä itse päättämään omalle työlle tuottavimmat olosuhteet. Se vaatii johtamiselta, kulttuurilta ja tulosten mittaamiselta uutta ajattelua. Siinä onkin asian pihvi. Kaikki työhön kuuluvat ohjaus, mittaaminen, apu ja sosiaalinen kontakti pitäisi olla samanarvoista riippumatta siitä, tehdäänkö työtä yhdessä vai erikseen. Siksi avainsanan tulisi olla läsnä.
On kiinnostavaa nähdä, mitä tästä etävaiheesta ja pysyvästi käyttöön. Ymmärrettävästi nyt jokainen meistä kaipaa toimistojen mukavia asioita. Olen silti haastanut omaa lähipiiriäni palaamaan huomiseen. Täydellisestä myrskystä on opittavaa ja hyvä hetki myös johtaa muutosta. Muutos onnistuu kun 1) kaikki ymmärtävä miksi, 2) kaikki ymmärtävät mitä ja 3) miten muutumme on kaikille selkeää ja yhteistä. Tärkeintä on huolehtia, että johtaminen on myös aina läsnä.
Osa johtajista pelkää tai epäilee etänä tapahtuvaa työtä.
Olen kuullut osan organisaatioista matelevan minimivauhdilla hajautetettuna. Syy ei ole työn sijainnissa, vaan sen kulttuurissa, johtamisessa ja organisoinnissa.
Liikkumiseen menee valtavasti aikaa, rahaa ja energiaa. Valmistautuminen ja työhön saapuminen on monelle isoissa kaupungeissa eläville tuntien asia. Olisi syytä pohtia onko se tarpeellista viikon viitenä päivänä ja millaista olisi paluu huomiseen. Sen aika on nyt, vaikka väsyttää ja turhauttaa. Paras hetki tehdä muutosta on silloin, kun sille on tilaisuus, kaikki ovat kanavalla ja huominen on poikkeuksellisen epävärma. Nyt kannattaa takoa kun rauta on kuumaa.
Etätyöhön liittyvät haasteet ovat johtamisen ja työkulttuurin puutteita.
V
KIRJOITA KOMMENTTI
Lisää kommentti