Ohitamme käsitteen luottamus usein aivan liian kevyesti. Pidämme sitä ehkä liikaa itsestään selvyytenä. Se johtuu varmasti siitä, että elämme luottamusyhteiskunnassa. Suomessa voi luottaa ystävään, polisiin ja toiseen suomalaiseen. Suomalaisen miehenkin parhaat ystävät ovat nainen, poliisi ja taksi.
Käsittelemme luottamusasian turhan kevyesti, jos emme ymmärrä miten luottamus syntyy ja rakennetaan. Toiseen ihmiseen luottaminen vaatii vallasta luopumista. Luotamme sairaanhoitajaan, joka pistää meitä pian käsivarteen. Luovumme vallasta, annamme toisen ohjata tilannetta, päättää, käyttää valtaa ja satuttaa meitä.
Rakas ystäväni ja pitkäaikainen työkaveri jauhaa aina luottamuksesta. Sanoo sen olevan kaikkein tärkein asia. Olen vasta nyt oivaltanut kuinka vaativasta asiasta on kysymys. Luottamuksen syntyminen vaatii aitoa uskoa toisen motiiveihin, osaamiseen, tekemiseen ja tuloksiin. Helpommin sanottu kuin tehty.
Mistä luottamus syntyy? Usein luottamusta yritetään herätellä säännöillä, ennakoitavalla käyttäytymisellä, pankkimaailmassa vanhanaikaisella pukeutumisella ja lupauksilla. Mutta jokainen meistä on joskus pettynyt, eikö pysty luottamaan jos ei aidosti tunne luottamista. Siksi alastomuus, avoimuus, läpinäkyvyys, vuorovaikutus ja jatkuva lupaus parantamisesta ovat parempia rakennuspalikoita kuin ulkokultaiset rakenteet tai käyttäytyminen. Seeing is beliving.
Kun valitsemme hallituksiimme tai yhtiöihimme ihmisiä luottamustehtäviin, annamme tulevaisuutemme osittain ulkopuolisten käsiin. Siksi moni vielä luottaa enemmän sukulaiseen, vaikka yhtiötoiminta vaatii aina parasta henkilöä kaikkiin tehtäviin sukusuhteista piittaamatta. Siksi hallituksella ja avainhenkilöillä on väliä. Luotammeko huomisen vai eilisen osaamiseen? Vaikka tunnemme ihmisen ja historian, pitäisikö sittenkin pohtia tulevaa ja huomisen luotseja? Miksi ohjaisimme huomista pelkästään eilisen tiedon.
Luottamuksesta tulisi tehdä rakenteellista yritystoiminnassa. Se onnistuu ATK:n avulla ilman ajatusta jatkuvasta valvonnasta. Tietoa on luotava, jaettava, yhdisteltävä, jalostettava ja käytettävä yhdessä ja yhteisvoimin tehtävästä, rakenteista ja valta-asemasta riippumatta. Yhteinen tieto on avain yhteiseen tiehen.
Kohtaan enemmän luottamusta arjessa kuin epäluottamusta. Koen olevani luottamuksen arvoinen ja kunnioitan ihmistä, joka osoittaa luottamusta. Luottamus on itsellenikin tärkeää. En toimi, osallistu enkä innostu jos en luota. Siksi lopulta melkein kaikessa liiketoiminnassa ja tekemisessä on lopulta kysymys luottamuksesta.
Oletko luottamuksen arvoinen ja kerrotko kanssamatkustajille miten vaalit, edustat ja edistät luottamusta tehtävässäsi?
V
Kuva: Agnes_@_Albin
KIRJOITA KOMMENTTI
Lisää kommentti