Pitkäjänteisyys

Pitkäjänteisyys tuntuu olevan ihmisluonnon vastainen asia. Aina on nälkä, pissahätä, ahdistus tai ihastuminen päällimmäisenä. On vaikeaa pohtia pitkälle eteenpäin, kun ei siitä kuitenkaan voi tietää. Tämän päivän ihminen haluaa tässä ja nyt.

Pitkäjänteisyys saattaa olla itselleni se kaikista vaikein asia. Joudun harjoittamaan sitä, koska luonteeni taipuu nopeuteen, kärsimättömyyteen ja jatkuvaan turhautumiseen. Kidutan itseäni kirjoittamisella, vaikuttamisella, säästämisellä ja sijoittamisella. Kaikki asioita, joista ei synny nopeina tuloksina kuin terapiaa ja mielihyvää.

Pitkäjänteisyyden puutos näkyy arjen valinnoissa. Miksi rakentaa verkostoja, kun olen jo töissä. Miksi ihmeessä markkinoida, kun kauppa käy ilmankin. Ei nyt viestitä, kun ei ole aikaa kertoa toisille.

Mestarit tekevät kuitenkin juuri toisinpäin. Rakentavat systeeminsä niin, että vaikkapa viestintä ja jatkuva markkinoiden avaaminen ovat osa arkea.

Mestareita itse asiassa arvostetaan juuri pitkäjänteisestä työstä omien tavoitteiden mukaisesti.

Niinhän tapahtuu taiteessa ja urheilussakin. Arvostus tulee usein vasta uran päätyttyä. Mestarit jaksavat tehdä työtä tuloksista riippumatta.

Lyhytjänteisyys näkyy nyt kaikkialla maailmassa. Yritysten toiminnassa, digitalisaation edistämisessä, politiikassa ja ihmisten puheissa. Ei jakseta ajatella pidemmälle kun tämän viikon, kuukauden ja kvartaalin huolet huolettavat.

Pitkäjänteisyys ei tarkoita, että nyt tiputetaan kynä ja aletaan pohtia huoletonta huomista.

Pitkäjänteisyys tarkoittaa systemaattista ajattelua ja työtä huomisen puolesta.

Pitkäjänteisyys tarkoittaa sitä, että aloitetaan tänään asioita, joilla huomenna on arvoa. Pitkäjänteinen ymmärtää, että tänään on muutettava ja muututtava huomisen puolesta. Pitkäjänteinen elää huomisessa, mutta osaa ja ymmärtää hoitaa myös tämän päivän asiat kunnialla. Paras aika muuttaa ja muuttua on ihan vähän jokaisena päivänä.

V