Tänä vuonna isot ja pienet vaikuttajat ovat pohtineet suhdettaan sisältöihin, kanaviin ja keinoihin. Moni on passivoitunut ehkä kanavakeskustelun ja osittain hyvän suhdanteen takia. Ei jakseta viestiä, kun kädet ovat muutenkin täynnä töitä.
Osa tuntuu palanneen takaisin aikojen taakse vuosikymmenten, jolloin kilpailua, vaihtoehtoja ja tarvetta erottautumiselle oli ehkä vähemmän. Kauppa kävi kun markkina kasvoi, eikä kansainvälistyminen haastanut tuottamaan aito lisäarvoa.
Itse päädyn aina pohtimaan vaikenemisen vaihtoehtoa. Mitä sillä saavutetaan? Eikö enää ole motivaatiota auttaa muita tai antaa omia ajatuksia muiden arvioitavaksi. Miten ollaan välillä hiljaa ja toisena päivänä äänessä, kun työtä ja arvoa tuotetaan kuitenkin joka päivä? Miksi viestintä ei yhä edelleen voisi olla pieni, mutta ammattimaisesti tehty prosessi yrittää pitää huolta huomisesta.
Vaikuttaminen on hyvä ammatillinen henkivakuutus.
Hyvä vaihtoehto on unohtaa hälinä ja ympäristön tekeminen ja keskittyä oman tekemiseen. Ajattele itsesi huilistina jäätävässä asematunnelissa. Mistä löytyy kyky keskittyä, pysyä lämpimänä ja loihtia suloisia sävelmiä pyyteettä muiden nautittavaksi.
Yhdellä viestillä voi olla satoja tai tuhansia vastaanottajia. Huomaan usein kohtaamieni ihmisten referoivan viestejäni verkossa. Vaikuttamisella on väliä! Ja jokaisella viestillä tuikkivien tähtien tavoin vaikutuspiste.
Tee hyvä päätös ja mieti rauhoittuessasi omaa ääntäsi. Älä stressaa brändäämisestä tai kanavasodasta vaan hengitä syvään ja anna ajatustesi kantaa.
Löytämällä oman äänesi, löydät ajan kanssa yhteisösi, yleisöt ja pisteet, joiden kautta vaikutukset synnyttävät monella tavalla arvoa arkeesi.
KIRJOITA KOMMENTTI
Lisää kommentti