Digiajan johtaja

Digiajan johtaja ymmärtää ympäröivän maailman muuttuvan kiihtyvällä tahdilla. Hän näkee tiedonvälityksen, toimintamallien, asiakaskäyttäytymisen ja yrityskulttuurien muuttuvan ennennäkemättömän nopeasti.

Digiajan johtaja uskaltaa nähdä eteenpäin ja tehdä tulevaisuuden ratkaisuja. Tulevaisuutta hän luo päivä kerrallaan johtamalla yritystään tiedolla ja oppimalla asioista päivittäin yhä enemmän.

Ihmisten taskuihin, koteihin ja kohta ranteisiinkin ilmestyy nopeasti pieniä älykkäitä tietokoneita. Älykäs johtaja näkee ihmisten liimautuvan niihin ja ymmärtää niiden arvon liiketoiminnassa. Tiedon välittämisestä tulee halpaa, suoraviivaista ja kaksisuuntaista. Tieto kulkee ja sen avulla on johdettava edestä ja uutta synnyttäen.

Digiajan johtaja ymmärtää rakentaa samalla myös yrityksestään älykkään. Tietoa on luotava reaaliaikaisesti parempien päätösten ja tulosten luomiseksi. Tiedolla on johdettava ei pelkästään raportoiden vaan myös asiakastietoa päivittäin hyödyntäen. Älykäs johtaja ymmärtää tiedonvälittämisen arvon. Johtaja ei epäröi viestiä tarinastaan, visiostaan ja tulevasta suunnasta vaativimmissakin tilanteissa. Johtaja ymmärtää vision, innostuksen ja kasvollisen johtajuuden arvon.

Hän haluaa itse näyttää eikä pelkästään väittää mitä on tehtävä.

Tuotantotalouden aikana ihmiset toteuttivat prosesseja organisaatioissa ja massiivisissa tuotantotiloissa. Pelkästään sisäiseen johtamiseen ja viestimiseen tarvittiin paljon energiaa ja osaamista. Usein työssä käymisestä tuli työn tuottavuutta arvokkaampaa. Työtä tehtiin kuten ennenkin kunhan tuloksia tuli kuten aikaisemminkin. Digiajan johtaja ymmärsi älykkään yrityksen tuottavan parhaiten siellä missä, milloin ja miten yrityksen ihmiset halusivat tehdä työnsä tuottavasti.

Kohtaamisia vähennettiin, niistä tuli laadukkaampia ja pelkkien viikkopalaverien takia oli turha tavata. Tieto kulki vuorovaikutteisesti yhteisöjen yhteisissä viestimissä. HR-toiminto koki valtavan murroksen siirtyessään sääntöjen, ehtojen ja tasapäistämisen maailmasta yksilökohtaisten toiminta- ja kehityssuunnitelmien rakentamiseen. Hyvinvointi työpaikoilla perustui tietoon niin tuloksista, työn tekemisestä kuin ihmisten voinnistakin. Hyvä työ –parempi mieli muodostui usean työpaikan lentäväksi lausahdukseksi.

Digiajan johtaja halusi luoda asiakaskokemuksesta ainutkertaisen.

Johtaja ymmärsi yrityksellä olevan vain entisiä, nykyisiä ja tulevia asiakkaita. Siksi hän halusi tarjota parasta mahdollista palvelua asiakkaan valitsemassa paikassa, ajassa ja kanavassa. Koko myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu oli syytä siirtää pilveen ja ohjata sitä sieltä yhtenäisenä kokonaisuutena.

Paras asiakaskokemus syntyi hetkissä jossa myyjä tunnisti asiakkaan matkan, historian ja tarpeen eri tilanteissa. Sulassa sovussa automaatio, itsepalvelu ja vaativimmatkin palvelutilanteet rakensivat yrityksestä suositun ja suositellun asiakaspalvelijan. Yrityksen hyvä maine kaikui ihmisten välisessä sosiaalisissa verkostoissa. Hyvästä palvelusta kasvoi parasta markkinointia.

Miten johtaa yritystä entistäkin paremmin pohtii digiajan johtaja?

Hän ymmärsi voivansa yhdistää yrityksen asiakkaat, työntekijät, kumppanit ja omistajat osaksi yhteistä ja avointa yhteisöä. Yhdessä yrityksen sidosryhmät olisivat vanhaa siiloajattelua ja tiedonpanttaamista paljon vahvempia. Yhdessä asiakkaiden kanssa yritys kehittäisi alan parhaita tuotteita ja ratkaisuja alati muuttuviin tarpeisiin.

Mikä avoimessa voisi olla pahinta mitä voisi tapahtua?

Mitään muutospelkoja kummempaa ei pohtimallakaan keksitty. Avoimuus olisi kehittämisen, kommunikaation ja maineen rakentamisen uusi öljy. Jokainen kiinnostunut saisi kuulla mitä yritys aikoo nyt ja seuraavaksi. Ylivoimainen asiakaskokemus olisi yrityksen tapa kilpailla sisäänpäin kääntyneitä siiloyrityksiä vastaan.

Digiajan johtaja päätti laittaa kerralla virrat päälle koko yritykseensä.

Yhdessä, avoimessa ja älykkäässä toimintaympäristössä tulevaisuuden rakentaminen tapahtuisi päivä kerrallaan hyvässä seurassa asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa. Ei tarvitsisi johtajan jankuttaa itseään hengiltä samoja asioita kerta toisensa jälkeen kun kaikilla olisi aina ja kaikkialla käytössään sama ja avoin tiedon valta.

Digitaalisen ajan moderni johtaja myös analysoi alati minkälaisia kyvykkyyksiä yritys tarvitsee turvatakseen kilpailukyvyn nyt ja tulevaisuudessa. Ihmiset tulevat tulevaisuudessakin tekemään työtä – kaikkihan ei kuitenkaan digitalisoidu.

Mitä vaatimuksia muutos asettaa ihmisten kehittämiselle ja johtamiselle?

Ps. Tule mukaan oppimaan ja keskustelemaan digiajan liiketoiminnasta ja johtamisesta!? Puhun aiheesta Oracle Cloud Day:ssä. Digitalistit järjestävät tänä vuonna yhteistyössä Oraclen kanssa digiajan liiketoimintamahdollisuuksia luotavaan Cloud Dayn Helsingissä 19.3. 2015 Tervetuloa mukaan! Tilaisuus on maksuton.

http://eventreg.oracle.com/profile/web/index.cfm?PKWebId=0x1664225bde&source=EV-IE1