Yritin kirjoittaa markkinoinnin muuttuvasta kentästä otsikolla ”Mainostoimisto keksi internetin.” Pieleen meni. Ainakin mainosmiesten mielessä. Sain kuulla olevani persu, itsepromootion lahjakkuus ja edustavani keisarin uusia vaatteita. Tosin paljon tuli kiitoksiakin, kuulumisia keskusteluista johtoryhmistä, yhteydenottoja ja kymmenkuntatuhatta sivulataustakin. Ensimmäistä kertaa markkinointitoimiston johtaja syytti omien mielipiteiden markkinoinnista. Hullu maailma tämä kevättä käyvä Suomen niemi.

Käännetään asetelma hyvän strategin tavoin toisinpäin. Verkon ja verkkoliiketoiminnan kehitystä ohjaavat kiistatta kuluttajat, erilaiset heimot ja heidän arvostamansa brändit. Käyttäjä on tärkein sponsori verkossa. Muille jää vähän tai ei juuri ollenkaan tilaa elää. Internet vihaa keskinkertaisuutta, sisäpiireille rajattuja maksumuureja ja informaatiokatkosten linnakkeita. Mielenkiintoisimpia otteluita nähdään vielä Facebookin ja Twitterin välillä jossa viimeksi mainittu näyttäisi viihtyvän Googlen hakukoneissa ja indeksoitumisessa kun taas naamakirjan sisämarkkinoilta ei paljon hakukoneisiin tahdo tarttua.

Kerron kärkeen oman ajatukseni väärinkäsitysten vähentämiseksi ja alatyylisten viestien minimoimiseksi. Olen ajatellut asiakaskokemuksen, käyttäjäkokemuksen (UX) ja holististen palvelukokemusten voittavan käyttäjien sydämet. Ajattelen asiakastietojen, -palvelun ja aidon palvelemisen siirtyvän seuraavaksi verkkoon rytinällä. Kauppasovellus verkossa ei ole verkkokauppa vaan verkossakin kaupasta on tehtävä asiakkaalle viihdyttävä kokemus. Uskon sähköisen viestinnän johtavan sähköisen kaupan kasvuun, asioinnin ja vaikuttamisen nopeaan kasvuun. Tilaa kaikelle muullekin jää ainakin jossain muodossa.

Uskon sähköisten hankkeiden markkinoiden kasvavan rajusti seuraavan viiden vuoden aikana. Uskon myös integraation tulevan voimallisesti mukaan kehittämiseen. Holistisia asiakaskokemuksia ei tunnu syntyvän ilman massiivista tiedon jalostamista ja integraatiota. Se on tupannut olla kohtuuttoman kallista ja vaativaa hommaa.

On olemassa toinenkin skenaario. Pilvipalvelut ohittavat yritysten legacy-järjestelmät ja ohjelmostointegraation tilalle tulee näppärä joukko pilvipalveluita verkosta. Salesforce, WordPress, Basecamp, Google ja jotain muuta yhdessä tarjoaa lähes kaiken mitä isompikin toimija verkossa tarvitsee. Pilvipalveluiden tietoturvasta ja köykäisyydestä puhuvat lähinnä he, joilla on eniten menetettävää ohjelmistolisenssien ja integraatiohankkeiden kehittämisessä.

Jostain syystä It-markkinat ovat käsittämättömän paikallisia Suomessa. Paljastettakoon tässä, että olemme kevään aikana hankkineet itselle ja useille asiakkaillemme koodia Bukarestista, Romaniasta. Ongelmat ovat olemattomia. Palvelu loistaa, dokumentaatio on hyvää, kommunikaatio toimii ja hinta on enemmän kuin kilpailukykyistä. Basecampilla johdetaan hankkeita, jossa toimittajia on useita ja osallistujiakin asiakkaalla lähes tusina. No Problem!

Suomessa rakastetaan koodaamista. Kaikki pitää tehdä alusta, itse ja tiettyä tarkoitusta varten. Päivitykset onnistuvat huonosti, asiakkaalle uudistukset ja ylläpitäminen tulee kalliiksi. It-hankkeita määritellään hetkeä eikä asiakkaan elämää ja uusiutumista varten. Kertakäyttökoodista on päästävä eteenpäin. Vastaus on SMAC-pohjaiset ajatukset ja ratkaisumallit. SMAC-ajattelua vähemmän tuntevien kannattaa Googlata aiheesta. Social, Mobile, Analytical Cloud on enemmän tätä päivää kuin huomista.

Irvailin pari vuotta sitten kaiken mitä yrityksen perustamiseen, rakentamiseen ja johtamiseen tarvittavan onnistuvan mökiltä yhdellä matkapuhelimella. Suomalainen IT-markkina luottaa asiakkaan kyvyttömyyteen ostaa kansainvälisesti, ymmärtämättömyyteen ja jäykkiin rakenteisin. Voi olla että ATK-kakun jatkuvan kuorruttamisen sijaan vaihdetaan ajokkia. Miksi turhaan mennä mersulla kun Teslakin on keksitty? Kannattaa katsastaa vähän kauempaakin tilanteiden kehittymistä. Järjestelmiä rakennetaan jossain muuallakin kuin Länsiväylällä.