En ymmärrä miksi emme yhdistä huvia ja hyötyä yritysten kehittämisessä.
Puhumme tavoitteista, tuloksesta, haasteista ja hyvinvoinnista. Silti ainakin perinteisessä ajattelussa näille kaikille tuntuu olevan omat paikkansa. Pikkujouluissa juhlitaan, kehityspäivässä kehitetään ja strategiapäivässä arvotaan tulevan vuoden budjettia.
Suomessa on valtavat kulttuurierot yritysten sisällä. Janan toisessa päässä ovat omistajien, johdon ja tekijöiden kauhun tasapainoon perustuvat perinteiset työn niukkuuteen rakentuvat yrityskulttuurit. Jos et onnistu, joku muu ottaa paikkasi organisaatiossa. Työntekijöitä johdetaan käskyn, uhan ja uraputkiajattelun voimilla. Toisessa päässä ovat erilaiset yrityskollektiivit ja yhteisöt, joissa työ sekoittuu sopivasti elämän, mission, tehtävien ja tulosten kanssa. Titteleitä, hierarkiaa tai uhkailua ei tarvita, koska työtä tehdään yhteisen mission, vastuullisuuden, vision ja tuloksellisuuden voimalla.
Todelliset voittajat yhdistävät liiketoiminnan, kehittämisen ja henkilöstön kehittämisen luovalla tavalla. He synnyttävät strategioista tarinoita, johtavat avoimesti ja kokemuksellisesti ja hyödyntävät henkilöstön kehittämisen ja liiketoiminnan tavoitteet.
Miksi pikkujoulujen tulisi olla työnantajan tarjoama irrallinen dokausilta? Miksi kehityspäivässä puhutaan pehmoisia? Mikä tekee arjesta, liiketoiminnasta ja tavoitteista niin ikäviä, ettei niistä saa puhua saunanpunaisin poskin hyvin metsälenkin ja järvipulahduksen jälkeen? Miksi strategiapäivässä istutaan neukkarissa yhden puhuessa muiden puolesta? Tulosten ja hyvinvoinnin vastakkainasettelun aika on ohi. Parhaat tulokset syntyvät huvin ja hyödyn yhdistelmillä.
Suomalaisen henkilöstökehittämisen juuret lienevät pidemmällä kuin 90-luvun Team-Building –villitykset. Käydään työporukan kanssa kiipeilemässä ja kontataan porukalla siltarummun kautta saunomaan. Kaveria ei jätetä. Yhdessä olemme enemmän. 2000-luku oli valmennusten, valmentajien ja yrityskoulutusten kulta-aikaa. Mitä seuraavaksi? Uskon vahvasti yrityskulttuurien kehittämisen kautta synnytettäviin tuloksiin.
Älykäs omistaja tai johtaja yhdistää tulevaisuuden suunnittelun, tulosten tavoittelun ja jatkuvan viestimisen kokemukselliseksi tekemiseksi. Hyvä henkilöstön rekrytointi, motivointi, johtaminen ja palkitseminen muodostavat parhaimmillaan lähes pirullisen suunnitelman, jossa kaikki voittavat. Tavoitellaan enemmän, parempaa liiketoimintaa vähemmällä kitinällä ja ongelmilla asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Excellence- ajattelu on mahdollista synnyttää ainoastaan haastamalla hyvällä tavalla ihmiset tekemään entistäkin paremmin. Tämä vaatii johdolta erikoistaitoja. Tarvitaan strategista ymmärrystä ja luovaa näkemystä toteutuksista. Tyylitajulla on enemmänkuin paljon merkitystä. Altistamista, rohkeutta ja uskallusta rikkoa rajoja täytyy tehdä joka päivä.
Liityin Mika Järvisen Kuudes Aisti -valmennuskollektiiviin. Pidän ajatuksesta tarjota erilaisten huippuosaajien luomia yhdistelmiä yritysten kehittämiseksi ja perinteisesti HR-, hyvinvointi-, myynti- ja johdon agendalla olevien kehityshankkeiden linkittämisestä. Hyvinvoiva yritys tekee taatusti parempaa tulosta. Hyvästä tekemisestä syntyy kadehditty brändi, joka halutaan omistaa. Hyvä henki ja yrityskulttuuri kaikuvat kauas henkilöstön ja asiakkaiden toimesta. Miksi siis emme yhdistäisi hyvää tekemistä paremman tavoitteluun?
KIRJOITA KOMMENTTI
Ilkka Vähätiitto
2014-03-08 10:44:32
Miksi tätä ei toteuteta? Kaksi viimeistä yhteisöä joissa olen työskennellyt, poikkeaa toisistaan suuresti. Aiempi oli teollisuuden parissa ja jälkimmäinen kaupan alaa. Mikä yllättävintä, niin kaupan alalla hierarkia oli niin kova, ettei luovuudelle jäänyt tilaa. Aiemmassa työssäni teollisuudessa tekijöille annettiin vapauksia ja meidän annettiin kokeilla ja tämän johdosta työ kehittyi vuosi vuodelta, vaikka menetelmät pysyi lähes samana. Näkyvä muutos tuloksessa ei vaadi välttämättä dramaattisia muutoksia puitteissa. Kokeilun kautta luotiin ideoita, joilla saatiin tuntuvia muutoksia työtehoissa. Kun tulosta tulosta tuli, niin porukan yhteishenki vain nousi. Näin syntyi positiivisen kehityksen kierre. Tässä tapauksessa vapaus loi ideoita ja tiukka johtaminen tappoi ne.
Lisää kommentti
Pasi Immonen
2014-03-08 14:10:05
Minä en usko että mitään tuloksellista yritystoimintaa voi olla ilman hyvinvointia. Luovuus ei kasva pelossa vaan katoaa siellä. Ikävä kyllä, liian harva yritys tajuaa tämän varsinkaan taloudellisesti heikompina aikoina.
Eilen törmäsin hyvään sitaattiin Twitterissä "Ennen kuin asiakas rakastaa yritystä, henkilöstön on rakastettava sitä"
Lisää kommentti
Matti Hämeenaho
2014-03-09 15:53:27
Kirjoitus on täyttä asiaa, samoin Pasin ja Ilkan kommentit. Kierrän työkseni yrityksiä myyden heille juuri näitä ajatuksia. Yritykset joissa nämä ovat käytössä ovat juuri sellaisia kuin Ilkka teollisuudessa olevaa yritystä kuvaili. Porukka viihtyy ja haluaa kehittää toimintaa, jolloin siitä hyötyy kaikki, myös kassa. Ja mikä tärkeintä: Näihin paikkoihin väki tulee aamulla töihin innostuneena ja motivoituneena. Samalla sairaslomat ja vaihtuvuus on minimissä. Kun toimitaan päinvastoin tuloksetkin ovat samalla päinvastaisia.
Työyhteisöt eivät ole ihan uusi keksintö joten luulisi että olisi jo ihan yleisessä tiedossa, että mitä erilaisista tavoista toimia seuraa. Onneksi näin ei kuitenkaan ole, muuten hommat loppuisi:)
Ilkan löytämä twitteri kommentti on täysin totta: Asiakkaan saama kokemus on juuri sellainen mikä henki siellä on, hyvässä ja pahassa.
Jos vielä yksinkertaistetaan vähän: Hyvällä saa hyvää ja pahalla pahaa. (tietysti jokainen joskus ottaa myös vääriä ihmisä töihin).
Lisää kommentti
Lisää kommentti