En ymmärrä miksi emme yhdistä huvia ja hyötyä yritysten kehittämisessä.

Puhumme tavoitteista, tuloksesta, haasteista ja hyvinvoinnista. Silti ainakin perinteisessä ajattelussa näille kaikille tuntuu olevan omat paikkansa. Pikkujouluissa juhlitaan, kehityspäivässä kehitetään ja strategiapäivässä arvotaan tulevan vuoden budjettia.

Suomessa on valtavat kulttuurierot yritysten sisällä. Janan toisessa päässä ovat omistajien, johdon ja tekijöiden kauhun tasapainoon perustuvat perinteiset työn niukkuuteen rakentuvat yrityskulttuurit. Jos et onnistu, joku muu ottaa paikkasi organisaatiossa. Työntekijöitä johdetaan käskyn, uhan ja uraputkiajattelun voimilla. Toisessa päässä ovat erilaiset yrityskollektiivit ja yhteisöt, joissa työ sekoittuu sopivasti elämän, mission, tehtävien ja tulosten kanssa. Titteleitä, hierarkiaa tai uhkailua ei tarvita, koska työtä tehdään yhteisen mission, vastuullisuuden, vision ja tuloksellisuuden voimalla.

Todelliset voittajat yhdistävät liiketoiminnan, kehittämisen ja henkilöstön kehittämisen luovalla tavalla. He synnyttävät strategioista tarinoita, johtavat avoimesti ja kokemuksellisesti ja hyödyntävät henkilöstön kehittämisen ja liiketoiminnan tavoitteet.

Miksi pikkujoulujen tulisi olla työnantajan tarjoama irrallinen dokausilta? Miksi kehityspäivässä puhutaan pehmoisia? Mikä tekee arjesta, liiketoiminnasta ja tavoitteista niin ikäviä, ettei niistä saa puhua saunanpunaisin poskin hyvin metsälenkin ja järvipulahduksen jälkeen? Miksi strategiapäivässä istutaan neukkarissa yhden puhuessa muiden puolesta? Tulosten ja hyvinvoinnin vastakkainasettelun aika on ohi. Parhaat tulokset syntyvät huvin ja hyödyn yhdistelmillä.

Suomalaisen henkilöstökehittämisen juuret lienevät pidemmällä kuin 90-luvun Team-Building –villitykset. Käydään työporukan kanssa kiipeilemässä ja kontataan porukalla siltarummun kautta saunomaan. Kaveria ei jätetä. Yhdessä olemme enemmän. 2000-luku oli valmennusten, valmentajien ja yrityskoulutusten kulta-aikaa. Mitä seuraavaksi? Uskon vahvasti yrityskulttuurien kehittämisen kautta synnytettäviin tuloksiin.

Älykäs omistaja tai johtaja yhdistää tulevaisuuden suunnittelun, tulosten tavoittelun ja jatkuvan viestimisen kokemukselliseksi tekemiseksi. Hyvä henkilöstön rekrytointi, motivointi, johtaminen ja palkitseminen muodostavat parhaimmillaan lähes pirullisen suunnitelman, jossa kaikki voittavat. Tavoitellaan enemmän, parempaa liiketoimintaa vähemmällä kitinällä ja ongelmilla asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Excellence- ajattelu on mahdollista synnyttää ainoastaan haastamalla hyvällä tavalla ihmiset tekemään entistäkin paremmin. Tämä vaatii johdolta erikoistaitoja. Tarvitaan strategista ymmärrystä ja luovaa näkemystä toteutuksista. Tyylitajulla on enemmänkuin paljon merkitystä. Altistamista, rohkeutta ja uskallusta rikkoa rajoja täytyy tehdä joka päivä.

Liityin Mika Järvisen Kuudes Aisti -valmennuskollektiiviin. Pidän ajatuksesta tarjota erilaisten huippuosaajien luomia yhdistelmiä yritysten kehittämiseksi ja perinteisesti HR-, hyvinvointi-, myynti- ja johdon agendalla olevien kehityshankkeiden linkittämisestä. Hyvinvoiva yritys tekee taatusti parempaa tulosta. Hyvästä tekemisestä syntyy kadehditty brändi, joka halutaan omistaa. Hyvä henki ja yrityskulttuuri kaikuvat kauas henkilöstön ja asiakkaiden toimesta. Miksi siis emme yhdistäisi hyvää tekemistä paremman tavoitteluun?