Tuhansien järjestöjen maa

Suomi on satumainen paikka järjestäytymiselle. Järjestöt, liitot, yhdistykset ja yhteenliittymät näkyvät arjessa ja kaikessa tekemisessämme joka päivä. On vaikea keksiä aihetta, johon Suomesta ei löytyisi yhdistystä, etujärjestöä tai klubia. Joku väitti suomalaisten tehtailleen erilaisilla liitoilla 70-luvulla itselleen työpaikkoja. Digitalisteiltakin löytyvät omat pöytäliput.

Mikä on järjestön tehtävä? Fasilitoida tietoa, tapahtumia, tapaamista ja rahaa sidosryhmien välillä. Järjestö on verkosto. Verkoston tehtävä on ajaa jäseniensä etua. Verkosto etsii rahoitusta, tekemistä, jäseniä ja luo toimintaa parhaiten katsomallaan tavalla. Usein järjestö toimii järjestelmissä muita järjestöjä varten.

Mitä eroa on järjestöllä ja medialla? Mediakin välittää, yhdistää, tuottaa sisältöjä ja viihdyttää siitä kuluttavia. Median tehtävä on tuottaa lisäarvoa sen tilaajille tai mediatilasta maksaville. Mediaa johdetaan yleensä toimituksesta tai muusta suljetusta järjestelmästä. Mediassa pieni joukko ihmisiä päättää muiden puolesta mikä on hyvää juuri nyt. Mediasta nautitaan koska joku muu valitsee sisällöt, levyt tai elokuvat kuluttavien puolesta.

Miten muuttuu järjestöjen ja medioiden ympäristö digiaikana? Järjestöt alkavat kilpailemaan yhä enemmän viihteen, median ja muiden vapaa-ajan houkutusten kanssa. Sokeritautiset löytävät toisensa verkosta.  Sotaan luonnon puolesta voi liittyä toiselle puolelle maailmaa tai aina löytyy minkä tahansa automerkin rassaamisesta kiinnostuneista. Kun viestinvälittäjän ja operaattorin tarve kapenee, mikä perustelee järjestöjen joskus melko mittavatkin kulut? Miten perustellaan resurssien tarve ja miten menestystä mitataan?

Videopelitkin haastavat median ohella järjestötoiminnan. Supistuva julkinen sektori ehtii vastaanottaa vähemmän järjestöjen sinänsä hyvää apua ja asiantuntemusta. Rahan keräämisestä tulee entistäkin vaikeampaa nopeassa, läpinäkyvässä ja viestinnällisesti tehokkaassa toimintaympäristössä.

Järjestöjen menestysresepti on sama kuin medioillakin. On tehtävä materiaalia, jota kohderyhmän ihmiset haluavat levittää ja jakaa muillekin. On synnytettävä puheenaiheita ja saatava aikaan tunteita. On rakennettava merkityksiä. Vain merkitykselliset asiat rahoittuvat ja elättävät. Ihmisen on löydettävä toimiva käyttöliittymä toimintaan osallistumiseen. Pelkkä järjestäminen, fasiliointi ja julkaisu ei toiminnan rakentumiseksi enää riitä. Tarvitaan paljon enemmän tunnetta, tunteenpaloa ja intohimoa tihkuvia ihmisiä toiminnan kehittämiseen. Verkko on tasavertainen, mutta kylmä ja kova paikka. Vain aidosti lisäarvoa tuottavat onnistuvat valtaamaan paikkansa verkkojen valtakunnassa.

ps. Tässä yksi keissi jossa en ole ollut mukana … http://www.slideshare.net/annamunsterhjelm/about-growthtoacademy