Johdon otteet

Mieleeni on piirtynyt ajatus yritysjohtoa arjessa ympäröivästä muurahaispesästä. Toimintaympäristöstä, jossa asioiden kirkastamista häiritsee niin omistajan, markkinoiden, asiakkaiden kuin Sarasvuon sanoin kroonisesti tyytymättömien työntekijöidenkin odotukset. Pohdin johdon kykyä tunnistaa ja rohkaistua tekemään riittävän vahvoja päätöksiä arjessa.

Yllättävän pienetkin organisaatiot muodostavat pienen keisarikunnan johtonsa ympärille. Pesän keskeltä on äärimmäisen vaikea nähdä ympäröivän maailman muutoksia. Arjen jatkuva kuhina aiheuttaa tunteen jatkuvasta menestymisestä. Epäonnistumisen pelko estää laatikon ulkopuolelle näkemisen. Vaikka heikot signaalit huutaisivat muutoksen puolesta, on keisarikunnan keskellä vaikea nähdä ajan kulkevan orgnisaation kanssa vastakkaisiin suuntiin.

Yleistämällä väittäisin johdon tekevän keskimäärin aivan liian pieniä ohjausliikkeitä muuttaakseen toimintaansa. Voisin äityä väittämään suurimman osan johtajista vain ylläpitävän ruusuista kuvaa arjesta ja menestyksestä, ilman rohkeutta tai vaistoa toimia omistajien tai asiakkaiden tulevaisuuden vainukoirana. Relevanttia olisi tietysti kysyä myös onko ison kuvan kokonaisvaltainen näkeminen edes ylimmän johdon keskeisin tehtävä. Hyvä johtaja tekee mitä omistajan asettama hallitus haluaa. Pelottavan vallitsevasta kuvasta tekee suomalaisen hallituskulttuurin kehittymättömyys. Hallituksen jäsenyys on usein enemmänkin palkintomatka ja luottamustoimi kuin aktiivinen osa yrityksen kehittämistä. Harvoin törmää yhtä suoraviivaisiin liikkeisiin hallitustoiminnan kehittämisessä kuin Verkkokauppa.comin ilmoitus Seikun palkkaamisesta yrityksen hallitukseen puhtaan pörssiosaamisensa johdosta. Hyvää talenttia sisään vaikka kesken hallitusjakson oikeanlaisen osaamisportolion luomiseksi. Onnittelut omistajille suoraviivaisesta yritystoiminnan kehittämisestä.

Yleistäminen on yleensä äärimmäisen huono ajatus yritystoiminnassa. Siksi mietinkin miten aiemmin esittämääni yleistystä voisi hyödyntää käytännössä. Mitkä olisivat ne mekanismit ja toimintamallit joilla voisimme rakentavasti pohtia johdon otteiden riittävyyttä eri tilanteissa? Hallitus on useimmiten liian ulkopuolinen, johtoryhmä luottaa johtajaansa eikä ulkopuolisia tahdota uskoa. Ajatukset hakeutuvat tiedolla johtamisen ihmeelliseen maailmaan. Voisiko johdon päätöksistä tai muutoksista yritysten toiminnassa johtaa analyysejä tai benchmarkata niitä ristiin eri yritysten tai toimialojen välillä? Mitä nyt, mitä seuraavaksi ja miten muut reagoivat? Vai pitäisikö yritysten johtoa sparrata aiempaa enemmän arjessa heidän omilla ehdoillaan?

En epäile suomalaisen yritysjohtajan rehellisyyttä tai rohkeutta johtaa omaa orgnisaatiotaan. En usko kenenkään tarkoituksella toimivan vasta kun hätä on jo housussa. Huomaan yrityskulttuurien, arjen, hyväuskoisuuden ja huonojen vaihtoehtojen vievän johdon vaikeisiin tilanteisiin. Hälytyskellot soivat vasta kun tulipalo on kaikkien nähtävissä. Silloin homma alkaa sammutustöistä ja muiden asioiden edistäminen vaikeutuu.

Hyvän johtajan tehtävä tulisi olla riittävän ulkopuolinen omasta arjestaan. Hyvä johtaja uskaltautuu katsomaan tekemisiään peilin lisäksi orgnisaation ulkopuolelta. Kuka tahansa urallaan menestyvä ammattilainen käyttää ulkopuolisia osana menestymistään. Jatkuva liike ja terve, rakentava epäluulo pitää yrityksen kurssillaan. Rohkea menestyksenkin kyseenalaistaminen antaa avaimet toimintaympäristön muutosten havainnointiin hyvissä ajoin ennen tulosten huonontumista. Voisi jälleen yleistää sanomalla että parempi muuttaa ja kehittää jatkuvasti kuin nauttia saavutetuista eduista. Nokian tapaan hyvillekin johtajille tahtoo käydä huonosti hyvinvoinnin määrittäessä yrityksen tekemisiä arjessa.